Mitä sitä turhia kiertelemään, loppuunhan tämän blogin tie vei. Varmaan aika sanomattakin selvää ;) Päätettiin Nuutin kanssa tulla kuitenkin heittämään vielä viralliset hyvästit, jotta kukaan sivuille eksyvä ei mieti, että mitenkäs sitten kävikään...
Nuutti voi yhtä paksusti (?) kuin ennenkin, osoitekin on matkan varrella vaihtunut, kun muutettiin omaan kotiin opiskelujeni päätyttyä. Koirakaverit jäi sille tiellensä, mikä on vähän harmi. Täällä suunnalla ei kavereita ihan samalla tavalla ole. Kunnon uros Nuutista on tullut, tulihan ikääkin marraskuussa jo 3 vuotta täyteen. Ja kunnon uroksella on tietysti uroksen elkeet... ei tule enää kyseeseen mukavien poikien haistelu vaan se on suoraan nyrkkeilyhanskat käteen, jos nenäetäisyydelle tullaan.
Koirakavereiden puuttuessa kelpaa myös hengettömät karvanaamat... ja kuka nyt kaveri tällaiselle tahtoisi olla, jos kohtelu on tätä? :)
Taisteluasento...
Älä ryttyile mulle...
...viimein armollinen loppu
On se meidän Nuutti yleensä ihan mukava heppu, pehmoleluihin on vaan hyvä purkaa vähän patoutumia. Hyvää jatkoa ja nauttikaahan elämästä!
Toivottaa Nuutti palvelijoineen
